Espoo – niin kuin lähes kaikki paikkakunnat – on taloudellisessa kusessa. Se ei estä kaupungin virkanomenklaturaa elämästä aivan omassa universumissaan. Siitä tuore esimerkki on kaupungille palkattu palkitsemispäällikkö. Palkka 5.065 euroa kuukaudessa ja vaatimuksena luonnollisesti sovellettu korkeakoulutus.
Kyseessähän on selvästi akateeminen suojatyöpaikka, jota ei missään nimessä tarvittaisi. Kuvaa julkisen sektorin yliturpoamista josta todellakin olisi säästettävää.
Muistan, kun yli 40 vuotta sitten kirjoitin ylioppilaaksi. Jo silloin opettajat olivat sitä mieltä että mitä enemmän Suomessa on akateemisia, sen paremmin meillä menee.
Se niillä jäi vaan miettimättä, että mitä sellaisella akateemisten laumalla tehdään? Ja kuka tekee varsinaiset työt? Muistutan, että erityisesti vasemmistossa on sellainen ajattelutapa että akateemisia tulisi kouluttaa 60 prosenttia ikäluokasta.
Kuvaa hyvin sitä, mistä ne äänensä saavat.
Espoossa ollaan, -naurettavan viran perustamisesta huolimatta- oikeilla jäljillä. Siis jos tämä palkitsemispäällikkö toimii tulevaisuudessa oikein ja mahdolliset palkitsemiset tulevat perustuman palkittavan todellisiin ansioihin sekä vaikkapa työyhteisössä saatuihin (säästö-)tuloksiin.
Peruspalkan lisäksi kun on jaettavissa joskus Espoon kaupungissa(-kin) työyksikössä/hallintokunnassa/virastossa oman henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella arvioitua pientä henkilökohtaista lisää ja/tai harkinnanvaraista kannustuslisää.
Tavallisten, niiden pienten 0,5% liittoneuvottelukorotusten lisäksi näiden erityislisien jako perustuu yleensä yksikköjen päällikön/johtajan henkilökohtaisen katsomuksen/mieltymyksen mukaan.
Niinpä nämä muutamat lisäkympit tuppaavat menemään toistuvasti niille oman linjan ”mukaville työkavereille” ja noille ruskeakielisille pers…saappannuolijoille. Tähän varmaan toivotaan muutosta parempaan?
Ehkä tähän tulee rotia ja että vääryyttä on ollut ihan 5065 euron edestä. Sehän tässä huolestuttaa.