Törmäsinpä muutama päivä sitten minkäs muunkaan kuin Helsingin Pravdan pääkirjoitukseen jossa ilakoidaan sillä, että Helsingin väkiluku saattaa ensi vuonna nousta yli 700.000:n. Niin kuin se olisi itseisarvo. Miettimättä sitä, että keitä sinne Helsinkiin oikein tulee. No, otetaan Pravdan perusteita:
Helsingin vetovoiman vähäisimpiä syitä eivät ole arvoliberaali ilmapiiri, kansainvälinen tunnelma ja ihmisen mahdollisuus olla se, joksi hän itsensä kokee.
Se ”arvoliberaali ilmapiiri” kai lähinnä houkuttelee yliopisto-opiskelijoita. Ja nimenomaan sen ”kansainvälisen tunnelman” vuoksi ihminen ei kylläkään voi olla kaikissa paikoissa sitä, mitä hän on. Esimerkiksi jos olet suomalainen nuori ja satut törmäämään puoleen tusinaan haittamaahanmuuttajaan. Mutta ehkäpä toimittelija tarkoittaa jotain pride-pervoilua.
Kymmenentuhatta uutta helsinkiläistä on melkoinen luku vuosittain. Tulevat he sitten muualta Suomesta tai muualta maailmasta, ovat he sitten maahanmuuttajia eli mamuja tai Stadiin muuttajia eli stamuja, Helsinki ottaa tulijat avosylin vastaan. Elinvoiman, työvoiman, veronmaksajien ja urbaanin yleisilmeen puolesta kasvu on kaupungille hyvä asia.
Ja toimittelija jättää täysin huomioimatta että kuinka moni Helsinkiin tulija on tosiasiassa veronmaksaja ja kuinka moni tuli elatusautomaatin piiriin? Niin sanotut elinvoima ja urbaani yleisilme ovat nollasanontoja jotka tietysti kuulostavat hyvältä vihervasemmiston korvissa. Ne voidaan suomentaa jatkuvasti lisääntyneellä väkivalta-, seksuaali- ja huumerikollisuudella. Toimittelija muistelee vielä vanhaa Helsinkiä:
Harvempi ehkä muistaa, että Helsingin väkiluku oli vuonna 1992 vaivaiset 490 716. Se oli hieman kuin iso Espoo. Kaupunki oli toki silloinkin väkiluvultaan ylivoimaisesti Suomen suurin, mutta nykysilmin luku tuntuu hämmästyttävän pieneltä.
Pääkaupunki oli kitukasvuinen, alkavan talouslaman säikäyttämä, hitaasti kansainvälistyvä ja vetovoimaton.
Vaan minä muistan, ja kaupunki oli silloin huomattavasti turvallisempi. Kansainvälistymisen lisääntyminen on taas termi, joka kuulostaa hyvältä mutta se ei Suomea lamasta nostanut. Toipahan elatusautomaatin ja taikaseinän. Itse asiassa kyseisen toimittelijan epistola tuo mieleen ne 1990-luvun suvakit jotka halusivat maahanmuuttoa sillä perusteella, että Suomeen pitää saada lisää väriä.
No, saatiinhan sitä. Niin paljon että pitele ja varjele. Mutta toimittelijalla ja muilla samanlaisilla on utopistinen käsitys siitä, mitä Helsingin – ja koko Suomen – tulisi olla. Tosiasiassa kaupunkia ja maata ollaan muuttamassa kehitysmaaksi.
Käydään sitten vielä Tanskanmaalla. Vaikka se on monessa suhteessa Suomea fiksumpi, niin wokellus elää vieläkin. Siellä on noussut kohu. Patsaan rinnoista. Siis patsaan:
Tanskan kulttuuri- ja palatsivirasto on pyytänyt merenneitopatsaan poistamista Kööpenhaminan läheisestä Dragørin linnoituksesta. Den Store Havfrude, eli Suuri merenneito -patsasta koskevan pyynnön taustalla on patsaan liian isoiksi koetut rinnat.
Politiken-lehden taidekriitikko Mathias Kryger kuvaili patsasta ”rumaksi ja pornografiseksi”. Berlingske-lehdessä toimittaja ja pappi Sorine Gotfredsen sanoo patsasta ”miehen kuumaksi uneksi siitä, miltä naisen tulisi näyttää”.
No, tämä kuulunee sarjaan ”liian vähän tolkullista tekemistä ja liian paljon halua valittaa jostakin”.
Ne tissit voitte katsoa linkistä.
Voi Helsinki, mikä siitä on tullut…ysärillä vielä, siellä oli aina kiva käydä. Nykyään ajan korkeintaan kaupungin läpi satamaan. Helsinki on muuttunut luotaantyöntäväksi meille kehäkolmosen ulkopuolisille. Olisi kiva tietää mitä täyspäiset paljasjalkaiset stadilaiset tuumaavat kotikaupungistaan.
Ei Helsinki ole kantasuomalaisille maakuntien nuorillekaan houkutteleva, edes opiskelupaikkana. Tampere, Jyväskylä, Kuopio ynnä muut vetävät enemmän puoleensa. Näin ainakin oman lähipiirin muutaman kymmenen tavisnuoren otannalla.
Sinne satamaan/satamiin ajaminenkin oli vähän siinä ja tässä jo n. 10v sitten. Ainoa johon laivalle mennessä pääsi melkoisen helposti oli Katajanokan Viikkarin terminaali. Loput oli, no vähän sieltä tänne tai jotain. Noin matkustajia laivoille vieneenä ja hakeneena ja joskus itsekin bussin kanssa laivaan menneenä.
Huomautan vain, että tätä kannattaa nimenomaan juuri mm. Professorin hypettämä ”sivistynyt keskiluokka”, jonka ytimen muodostavat koulutetut akateemiset ja AMK- naiset.
Luuletko β-uroksen asettuvan vastustamaan saamaansa naista, jonka koko olemus huokuu masennusta siitä, miten huonon kaupan hän onkaan tehnyt?
Niinpä niin. Muistanpa minäkin sen ysikytluvun. Helsingissä oikein uskalsi tällainen junttikin käydä. Oikein ravintelissa.
Vuonna 2001 loppui sitten viimeinenkin hinku vierailla ko. (moni)kulttuurikylässä. Silloinen tuleva rouva sai osakseen kohtaamista toiseuden kanssa kokolailla riittävästi.
Niin se maailma muuttuu ja eurooppa kehitysmaalaistuu. Jotkut minua varmasti sivistyneemmät akakoomikot ynnä muut hintahtavat hipsterit pitänevät kehitys kultturellina.
Valistakaa minua jos olen väärässä:
Käsittääkseni Helsinki on paikka, jossa pienipalkkaisissa ammateissa ei edes täydellä työtuntimäärällä pysty asumaan ilman asumistukia?
Miten tämmöisen kaupungin taloutta auttaa väkiluvun kasvu, joka tapahtuu maahanmuuton kautta, jossa maahanmuuttajien laatu on sellainen, että ne eivät pysty kuin pienipalkkaisiin töihin, jos siihenkään?
Tämä porukka tarvitsee siihen päälle vielä mittavaa sosiaalitukea ja koulutusta. Lisääntyvät ahkerasti, joka taas kasvattaa tukimenoja. Todistetusti ryhtyvät helposti rikollisiin puuhiin, taas lisää kuluja.
Lisäksi taitaa melko paljon rahaa siirtyä ulkomaille tukemaan siellä olevien sukulaisten taloutta. Kyllä on tosiaan kannattavaa kasvua. En minä silti haluaisi asua tunkiossa, vaikka se kuinka kasvaa isommaksi.
Alkaa jo omakin kotikaupunki olla turhan värikäs ja suurin osa tuottavista vientiteollisuuden työpaikoista on muuttunut Wolt-lähetin hommaksi ja iso oma mamuja ja kotimaisiakin hölmöjä tuntuu luulevan, että taksikuskina tienaa hyvin.
Palvelualat ei kansantaloutta kasvata, ellei vientikaupasta ja tuotannosta tule rahaa systeemiin.
Vähän aika sitten olin reissussa Helsingissä tapaamassa tätiäni ja lähtiessäni istuimme kahvilaan odottamaan paluujunaani. Ohikulkevaa ihmisväkeä katsoessani totesin tädille, että alan ymmärtää miksi Helsingissä on niin perkuleesti vihreiden äänestäjiä. Ideologiset ajatukset näki jo ihmisten naamasta ja pukeutumisesta. Tampere on iso kaupunki, muttei täällä näy samoissa sfääreissä niin ihmeellistä porukkaa, vaikka kyllä tännekin omansa mahtuu.
Kutsukaa minua hölmöksi kyläpavuksi, mutta Helsingistä on tullut jotenkin outo ja epämukava paikka. Vähän turhan moni tuttukin todennut, että Helsinki on muuttunut, eikä tosiaan hyvään suuntaan. Ei se ollut tuollainen aiemmin.
Helsingin vetovoimaa voi tarkastella vertaamalla sitä Lontooseen, Pariisiin tai Amsterdamiin, joita itsensä elättävät asukkaat tai maksavat turistit ovat alkaneet karttamaan. Kun kaupunkiin alkaa tulvia väkeä Lähi-idästä ja Afrikasta, eivät he ole tulleet työn vaan sosiaaliturvan houkuttelemina. Kun työtä tekevät, on se heille positiivisen diskriminaation turvin järjestettävä.
Missä kumman valehtelevassa varjomaailmassa tämäkin pääkirjoitustoimittaja elää, kun moninaisuus-ideologiaa ylisanoin mainostaa. Käyn Helsingissä muutaman kerran vuodessa, ja kerta kerralta se muuttuu tuntemattomammaksi, ravintoloissa on osattava vähintään englantia saadakseen haluamansa annoksen, joissain ruokapaikoissa asiakaskunta on lähes kokonaan vierasmaalaista, etnisiä ravintoloita nousee kuin sieniä sateella, kaapuihin ja huiveihin sonnustautuneita musliminaisia pyörii kaikkialla, häiritsevää käytöstä metrossa…tulee hyvin surullinen olo, kun näkee, että kaupungin yleisilme on muuttunut rähjäisemmäksi, alistuvaisemmaksi, arvottomammaksi ja turvattomammaksi, vain tietämätön kutsuu tätä kansainväliseksi ilmapiiriksi, ei ole tyyliä ei tunnelmaa, vaan lässähtänyttä omaa kulttuuria halveksivaa turmiollista monikulttuuria.
Miten niin ei kommentteja!?!
Jos Pienen Merenneitosen tissit nähtyään haluaa tietää miltä näyttää niistä räyhännyt Sørine Gotfredsen, sen näkee tuolta:
https://www.berlingske.dk/kommentatorer/soerine-gotfredsen-vi-skal-goere-verden-mindre
Tuon pärstän voi laittaa sanakirjaan sanan ”riivinrauta” kohdalle.
Oikein Psykologi Jaana potenssiin kaksi olemassa.
No joo tulee mileen hesarin toimittelijan juttu, että kuinka noin ruma lapsi on voinut syntyä?
Toisaalta: Tissit ei näy kuvassa että vois verrata onko kateutta ilmassa?
Siellä pääkaupunkisudulla näki sen ”kehityksen” joukkoliikenteesä oikein hyvin juurikin siellä 90-20 lukujen vaihteessa.
Olin tuolloin töissä molemmissa, ensi raideliikenteessä, sittemmin kumipyöräpuolella.
Kummankin ”asiakkaissa” oli jo tuolloin niitä ongelmia, mutta olivat vielä, HUOM! vielä suurimmaksi osaksi kotoperäisiä.
Tuonti alkoi rikastaa jotain Jakomeäen suuntaa ja Malmia ja myös tulevaa lähi-itäkeskusta. Onneksi pääsin pois ennen kuin tilanne meni aivan, no hulluksi.
Tämäm päivän budjetti-infosta: Riikka saa vatmaan enemmän kuin täyslaidallisen virhevasemmiston paskamyrskyä osakseen kun uhkaa lopettaa kiintiöelättien maahanottamisen ja kuntien ym. sotkijoiden tuet leikataan pois.
Tervehdys kaikille kommentoijille ja kiitos kommenteistanne sekä huomioistanne. Tämäkin epistola on hyvä esimerkki siitä, että valtamedia elää aivan ikiomassa kuplassaan. Terholle: kyllä täällä on kommentteja. Ja Qroquius Kadin huomio pitää kyllä paikkansa.
Terveisiä vaan täältä isolta kirkolta. Tänään oli paikallislehdessä juttua, miten nuoriso uhkailee jo urheilukentän kenttämestariakin työaikana. Nuorisoa ei tietenkään kuvailtu tarkemmin, mutta kaikki tietävät, keistä on kyse. Taas on saatu uudenlaista värinää urheilupaikoillekin. Työllistävää vaikutustakin on, kun vartiointiliikkeen kaveri on palkattu päivystämään paikalla.
Moikka Ykä,
Pauli Vahteran kommentti parin päivän takaa kuvasi omia tunnelmiani täydelleen, kun huomasin blogisi kadonneen netistä.
Hienoa, että päätit jatkaa kirjoittamista moisista ilkeilyistä huolimatta!
Itse kirjoitukseen: itse olen kutsunut kaupunkia, jossa edelleen asun, jo pitkään Tsadiksi – ehkäpä termi kertoo kaiken oleellisen tuntemuksistani kotipaikkaani kohtaan.
Tanskanmaan tissikohusta sen verran, että kyseessä lienee sama hyvän ja tiedostavan väestönosan vihakampanja perinteistä kauneutta kohtaan, mikä on jenkkilässä läikkynyt huolella yli äyräiden Sydney Sweeneyn farkkumainosten kiihottamana.
-Sinitukkaiset, ylipainoiset rapalanaamat inhoavat naisellista kauneutta – kukapa olisi arvannut?
T. Riku Raunioilla
Kunpa HS:n toimittaja Nieminen vaivautuisi liittämään artikkeliinsa Helsingin Kela-toimistojen kulut ja ketkä niistä nauttivat näyttäisi se pääkaupungin sykkivästä todellisuudesta, no, niin sen todellisuuden.
Tanskalaisille antaisin sen neuvon, että pukekaa se liian eroottinen patsas burkaan niin ongelma poistuu ja patsas voi jäädä paikalleen kertomaan tanskalaisesta kulttuurista.
Tervehdys Tapsalle vaan, Rikulle Raunioilla ja alianor d’aquitanelle & kiitos kommenteistanne.
Tapsa vaan: Siunaan itseni, kun olen jo kauan sitten päässyt pois sieltä isolta kirkolta. Jaksamista sinulle.
Riku Raunioilla: Ensinnäkin lämmin kiitos kannustuksesta. Ja sinulla oli hyviä huomioita.
alianor d’aquitane: Jep, ne Kela-kulut olisivat kohdallaan. Luulen muuten, että tanskalaiset ovat sen burkha-asian kanssa meitä fiksumpia.
Näyttää, että tämä alusta ryösti kommenttini netin syvyyksiin. Kirjoitin siis kuinka Helsinki on muuttunut monikulttuuriseksi rähjäiseksi tunnistamattomaksi kaupungiksi, jota tavalliset itsensä elättävät kansalaiset alkavat karttaa. Näin on käynyt monessa Euroopan suurkaupungissa, Lontoo ja Birmingham ovat kammottavia vieraan kulttuurin turmelemia kaupunkeja. Helsingissä näkee yhä enemmän muslimeja tyypillisissä aavikoiden kaavuissa. Määrä ei todellakaan korvaa laatua, ja mitä houkuttelevampi Helsinki on lähi-itäläisille ja afrikkalaisille sitä vähemmän se houkuttaa kantasuomalaisia. Etnisiä ravintoloita syntyy kuin sieniä sateella, ja ne ovat täynnä maahantulleita vieraan kulttuurin ihmisiä. Palvelu on huonoa, monesti täytyy käyttää englantia saadakseen tilaamaansa annoksen, eikä sittenkään tule ymmärretyksi. Työnantajat ottavat palvelukseensa huonosti asiansa osaavia tekijöitä, ja virheitä syntyy. Ikinä ei suomalainen pääsisi työhön, mistä hän ei ymmärtäisi mitään aloittaessaan, asenne merkitsee paljon, mutta ei korvaa motivaatiota ja ymmärrystä paikallisesta kulttuurista. Hesarin pääkirjoitus on täyttä ideologista höpinää, monikulttuurinen tunnelma ei ole kansainvälisyyttä, eikä ihmisten mahdollisuus olla haluamansa, ole kuin moninaisuutta pahimmillaan, kaupunkikuvaa särkevää normittomuutta, holtittomuutta ja vierautta.
Voi varjele. Ettei isotissisiä naisia saa olla patsaina! Minkäs teet jos isot saa. On nää hulluja.
Juuri näin vastasikin kiukuttelijoille patsaan suunnittelija Peter Bech:
isolla tytöllä on isot tissit.
Sekoilin tuossa ylempänä merenneitosten kanssa;
tämä on siis Suuri Merenneito (den Store Havfrue) ja se Pieni Merenneitohan on todella pieni, varhaisteinin kokoinen:
https://scenicroadhunters.com/tanska/koopenhamina-merenneito-ja-muita-evakkaita/
Mutta puheenaoleva on iso tyttö ison tytön varustuksineen.
Vaikka on se hänen pikkusiskonsakin saanut olla rääkyjien ja riivinrautojen maalina.
Tervehdys Bogreolille ja Heikille & kiitos kommenteistanne.
Bogreol: Erittäin hyviä huomioita. Se toinen kommenttisi oli jostain syystä mennyt roskapostiin. Sain sen palautettua.
Heikki: Totta.